Digitaalinen saavutettavuus on paitsi vaatimus, myös kilpailutekijä

Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolla saavutettavuus on määritelty näin: ”Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkosivujen ja mobiilisovelluksien suunnittelussa ja toteutuksessa.”

Digipalvelulain mukaan viranomaisen on varmistettava digitaalisten palveluidensa tietoturva, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys. Laissa ei kerrota, millainen palvelun pitää olla, jotta se olisi helppokäyttöinen. Laki viittaa saavutettavuusvaatimuksiin, joita noudattamalla käytön tekniset esteet pitkälti poistetaan ja jonka myötä palveluiden käyttö on ylipäätään mahdollista. Voisimmekin puhua teknisestä saavutettavuudesta, kun WCAG 2.1 AA-tason vaatimukset täyttyvät.

Tekninen saavutettavuus takaa, että käyttäjien erilaisuus on otettu huomioon

Nykylainsäädännön mukaista, teknisesti saavutettavissa olevaa palvelua on mahdollista käyttää apuvälineiden avulla. Saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei kuitenkaan vielä takaa, että palvelun käyttö olisi helppoa, saati miellyttävää.

Kuvaisinkin palvelun helppokäyttöisyyden tasoja alla näkyvän ”portaikon” avulla:

Helppokäyttöinen palvelu on saavutettava paitsi teknisesti, myös kognitiivisesti

Helppokäyttöinen palvelu menee tekniseltä tasolta vielä askeleen ylemmäksi. Helppokäyttöisessä palvelussa on otettu vahvemmin huomioon myös kognitiivinen saavutettavuus: palvelun käyttö paitsi onnistuu, se myös tuntuu luontevalta ja vaivattomalta. Tämän pitäisi olla aina tavoitteena. Helppokäyttöisyyden määrittely ja mittaaminen on hankalampaa määritellä ja mitata kuin tekninen saavutettavuus, koska käytön helppous on niin subjektiivista.

Potentiaalista kohderyhmää kannattaa kasvattaa saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen satsaamalla

Tavoite voi olla vieläkin korkeammalla. Tavoitteena voi olla, että

1. palvelun käyttö onnistuu teknisesti,
2. sen käyttö on vaivatonta ja helppoa, ja lisäksi
3. käyttö on vieläpä miellyttävää, kiinnostavaa ja jopa innostavaa.

Jos palvelu kilpailee käyttäjistä muiden palveluiden kanssa, palvelun käytön miellyttävyys on merkittävä kilpailutekijä. Erityisesti kaupalliset palvelut, kuten suoratoistopalvelut, erilaiset verkkopelit ja muut viihteeseen ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut tähtäävät vau-elämyksiin. Elämykset ovat subjektiivisia. Mutta mitä kaupallisten toimijoiden kannattaisi huomata, on potentiaalisen asiakaskunnan kasvattaminen saavutettavuudesta ja helppokäyttöisyydestä huolehtimalla.

Saavutettavat vaihtoehdot ovat vielä vähissä, mutta julkinen sektori jouduttaa saavutettavuuden kehittymistä myös yksityiselle sektorille

Lisäksi on niin, että jos julkisen sektorin toimijat ostavat palveluita, niiden pitäisi ostaa palvelut saavutettavina. Tosin tällä hetkellä vaikuttaisi olevan niin, että se ei toteudu. Syynä tähän voi olla, että

1. ostaja ei ole osannut vaatia saavutettavuutta, tai
2. hankintapäätöksen yhteydessä ei ole varmistettu, että saavutettavuus toteutuu.
3. Lisäksi voi olla niinkin, että saavutettavia vaihtoehtoja ei edes ole tarjolla. Silloin ostajalla on dilemma: Ostajan on pakko tehdä hankinta oman toimintansa pyörittämiseen, mutta mikään vaihtoehto ei täytä saavutettavuusvaatimuksia. Hankkimatta jättäminen ei aina ole mahdollinen vaihtoehto: Toiminnan pyörittämiseen hankittava palvelu voi sekin olla lakisääteisen tehtävän hoitamisen kannalta välttämätön.

Laissa ei tunnisteta tuota ongelmatilannetta, että jokin palvelu tarvitaan nyt, mutta saavutettavia vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole ostettavissa. Ei kuitenkaan ole lain mukaista hankkia palvelua, joka ei ole saavutettava, ei edes niin, että toimittaja sitoutuisi tekemään palvelun saavutettavaksi tietyn määräajan sisällä hankinnasta, esimerkiksi vuoden aikana. Tässä olisi tilanne, joka lainsäätäjien olisi hyvä tiedostaa.

Joka tapauksessa, toimittajien kannattaisi jo kiireen vilkkaa ryhtyä tekemään palveluilleen saavutettavuusauditointeja ja saavutettavuuskorjaussuunnitelmia, jos he haluavat jatkossa myydä palveluitaan julkisen sektorin toimijoille, joille saavutettavuus on jo nyt vähimmäisvaatimus: Kisan voi voittaa se ainoa saatavilla oleva saavutettava ratkaisu. Julkinen sektori on tässä veturina, kun se ostaa palveluita toimittajilta ja sen myötä vaatimukset ulottuvat myös yksityisen sektorin toimijoihin.

Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös sisältöjä ja hyvä saavutettava palvelu ohjaa sisällöntuottajaa tekemään sisällön saavutettavaksi

On huomionarvoista, että saavutettavuusvaatimukset koskevat paitsi itse palvelun toteutusta, myös sen sisältöjä. Sisällöt voivat olla paitsi toimittajan tuottamia, myös palvelun tilaajan tai sen käyttäjien tekemiä. Tällä hetkellä eletään vielä tilanteessa, jossa

1. palveluihin ei aina ole mahdollista tehdä sisältöjä kaikilta osin saavutettavassa muodossa, tai
2. sisällöt on mahdollista tehdä saavutettaviksi, mutta palvelu ei ohjaa käyttäjää tekemään niin.

Palveluiden toteuttajien kannattaisi pyrkiä tekemään ratkaisuja, joissa käyttäjän vastuulle jää mahdollisimman vähän tehtäviä, jotka edellyttävät erityistä osaamista saavutettavan sisällön tekemisestä ja sen tekemisen muistamista. Esimerkiksi lohkoeditorit, joissa sisältöjä luodaan valmiita sisältölohkoja käyttämällä, on mahdollista tehdä tästä näkökulmasta. Mutta jos sisällön tuottajalle halutaan antaa enempi vapauksia ja esimerkiksi mahdollisuus käyttää koodieditoria, palvelu voisi siltikin ohjata käyttäjää tekemään sisällön saavutettavaksi.

Automaattiset ohjelmalliset saavutettavuustarkastukset ja hyvät kontekstisidonnaiset ohjeet ja vihjeet auttavat käyttäjää luomaan saavutettavia sisältöjä. Esimerkiksi, lohkoeditorin lohkossa oikea otsikkotaso tulee valittua automaattisesti, eikä sisällöntuottajan tarvitse edes ajatella asiaa. Saavutettavuuden huomioiva editori voisi esimerkiksi estää kontrastiltaan liian heikon väriparin valinnan. Kuvaa lisätessä vaihtoehtoisen kuvauksen lisääminen pitäisi olla pakollinen välivaihe, jonka voi ohittaa vain vahvistamalla, että kuva on vain koriste. Kuvaa lisäävälle käyttäjälle on samassa yhteydessä mahdollista neuvoa, millainen hyvä vaihtoehtoinen kuvaus on.

Yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat saavutettavuuden ytimessä

Saavutettavuuden perusajatus on yhdenvertaisuuden tavoittelu: Kun digitalisaatio tehdään oikein, ei synny digitaalista syrjäytymistä ja kaikilla on mahdollista osallistua yhteiskuntaan ja käyttää verkossa olevia palveluita. Sitten kun verkossa olevat kaupalliset ja viihteellisetkin palvelut ovat saavutettavia ja helppokäyttöisiä, meillä kaikilla on mahdollista myös viihtyä verkossa olevien palveluiden äärellä.