Saavutettavuus mahdollistaa itsenäisemmän elämän
Arki on sujuvampaa
Raisa käyttää arjessaan lukuisia eri digipalveluita ruudunlukuohjelmilla. Ohjelma lukee näkövammaiselle käyttäjälle tietokoneen tai mobiililaitteen näytöllä näkyvää sisältöä. Aamun Raisa aloittaa selvittämällä sään ja selaamalla sosiaalista mediaa. Aamuisen koiralenkin yhteydessä hän saattaa kuunnella esimerkiksi äänikirjoja tai podcasteja ja toteaakin haastattelussa että ”ne ovat parhaita, sillä ne on tehty kuunneltaviksi, ei katsottaviksi”.
Töitä Raisa tekee pääasiassa etänä tietokoneella käyttäen työnantajan asiakastietosovellusta tai sähköpostia. Työpaikalle Raisa menee bussilla, jonka etenemistä on helppo seurata sovelluksesta. Junaliput Raisa myös varaa puhelimen sovelluksella, joka on hänen mielestään jopa ”häkellyttävän saavutettava” verrattuna aikaisempiin käyttökokemuksiin.
Ostosten tekeminen on digipalveluiden kehittymisen myötä nopeutunut. Raisa saattaa ennakkoon tilata sovelluksen kautta ruokakassin, jonka hän hakiessaan maksaa kellonsa lähimaksuominaisuudella. Erilaisten sovellusten avulla hän voi lukea päivän lehtiä, kotiin tulleita posteja tai vaikkapa ruokapakettien kyljessä olevia tekstejä. Kuten Raisan käyttökokemuksista huomaa, saavutettavat digipalvelut lisäävät arjen helppoutta ja tekevät itsenäisen asioinnin mahdolliseksi.
Saavutettavat digipalvelut ovat helppokäyttöisempiä kaikille
Eläkkeellä oleva Eeva on aikaisemman työelämän ja nykyisen yhdistystoimintaharrastuksen myötä tottunut käyttämään digipalveluita. Hän toteaakin että, ”Nykyisin myös yhdistystoiminta vaatii varsin hyviä digitaitoja ainakin niiltä henkilöiltä, jotka hoitavat hallintoa, viestintää jne.”. Eeva myös mainitsee, että vaikka on ikäisekseen aktiivinen digipalveluiden käyttäjä, ei palveluiden käyttö ole silti aina helppoa. Puutteita Eeva on havainnut edelleen joidenkin verkkopalveluiden hakutoiminnoissa, esimerkiksi avainsanoissa ja navigoinnissa. Hakutoiminnot ovat silti yleisesti parantuneet.
Eeva tuo esiin myös videoiden merkitystä erityisesti ohjeistamiseen. ”Erilaisten käyttöohjeiden videoiminen auttaa enemmän kuin kirjoitetut tekstit, niitä voisi olla enemmänkin. Esimerkiksi yhteiskunnan palvelujen osalta.”
Tekstien lisänä olevat videot mahdollistavat sisällön paremman hahmottamisen ja ymmärtämisen. Lue lisää videoiden ja äänilähetysten saavutettavuudesta.
Puutteita on edelleen havaittavissa
Saavutettavuuden tärkeys käy ilmi, kun kuuntelee Raisan ja Eevan havaintoja siitä, mitä käyttöön vaikuttavia puutteita ja haasteita digipalveluissa on. Saavutettavuuspuutteet ovatkin monelle käyttäjälle turhauttavia, etenkin kun on jo tiedossa, kuinka hyvää saavutettavuustyötä Suomessa tehdään.
Joidenkin palveluiden käyttöliittymät tai navigoinnit voivat olla haasteellisia käyttäjille. Toisinaan sivustojen evästeiden hyväksyntä on ongelmallista, koska toiminto saattaa häiritä sivuston käyttöä. Myös palautteen antaminen on toisinaan haasteellista. Esimerkiksi palautekanavissa, joissa mielipide kerrotaan eri tunnetiloissa olevien hymynaamojen avulla, ruudunlukija saattaa tunnistaa erinäköiset hymynaamat vain selitteellä ”kuva”. Tällöin käyttäjälle ei selviä, mitä kohtaa tai tunnetilaa pitäisi painaa. Eikä palveluntarjoaja välttämättä mahdollista toista tapaa palautteen antamiseen.
Joskus taas kirjallisen palautteen antamisen jälkeen palveluntarjoaja saattaa pyytää niin tarkkoja lisätietoja ja kuvauksia ongelmasta, että käyttäjän on mahdoton vastata. Raisa toteaakin, että ”joskus toivoisi, että yleisen asiakaspalvelun sähköpostin sijaan joku teknisen puolen ihminen soittaisi suoraan, jotta voisin suullisesti käydä ongelmaa läpi sähköposti-pingpongin sijaan.” Tällaisissa tapauksissa voi kynnys palautteen antamiseen tai sen eteenpäin viemiseen olla suuri.
Kaikkien digipalveluita tarjoavien organisaatioiden olisi hyvä kiinnittää huomiota saavutettavuuteen. Isolle osalle organisaatioista, kuten viranomaisille, saavutettavuuden toteuttaminen on jo digipalvelulain velvoite. Digipalvelulakiin tuli muutoksia, kun esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.2.2023. Muutokset tuovat uusia toimijoita ja palveluja digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin.
Lue lisää esteettömyyssääntelyn tuomista muutoksista digipalvelulakiin.
Saavutettavuusselosteen näkyvyyteen on panostettava
Raisan ja Eevan kommenteista käy ilmi, että saavutettavuusselosteen hyödyntäminen on hankalaa, jos sen merkitys jää epäselväksi tai jos se ei ole helposti löydettävissä. Saavutettavuusselosteen avulla käyttäjä voi etukäteen selvittää, mitä puutteita sivuilla mahdollisesti on. Selosteesta löytyvät myös ohjeet mahdollisten saavutettavuuspalautteiden antamiseen. Onkin siis ensiarvoisen tärkeää, että lain piiriin kuuluvat organisaatiot kiinnittävät huomiota selosteiden löydettävyyteen ja ajantasaisuuteen.
Lue lisää saavutettavuusselosteesta.
Yhdenvertaisuus lisää itsenäisyyttä
Sellaiset digipalvelut, joissa on panostettu saavutettavuuteen, ovat parantaneet käyttäjien mahdollisuuksia itsenäiseen ja yhdenvertaiseen elämään. Se näkyy myös haastateltaviemme Raisan ja Eevan kokemuksissa ja arkipäiväisessä elämässä. Kun yhteiskunta ja sen palvelut digitalisoituvat, onkin muistettava, että jokaisen tulisi pystyä osallistumaan itsenäisesti yhteiskuntaan siten kuin itse katsoo parhaaksi.
Esteettömyysdirektiivin tuodessa muutoksia digipalvelulakiin ja uusia toimijoita saavutettavuusvaatimusten piiriin, halusimme saavutettavuusvalvonnassa tuoda esiin digipalvelujen käyttäjien kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta. Raisaa ja Eevaa haastateltiin sähköpostitse ja jaamme heidän kokemuksiaan myös sosiaalisen median kanavissa kevään 2023 aikana. Aitojen ja konkreettisten kokemusten myötä on saavutettavuuden tärkeyttä helpompi ymmärtää.
