Verkkopalvelut kehittyvät, mutta näkövammaisten haasteita ei vielä ole täysin onnistuttu ratkaisemaan. Saavutettavuuden näkökulmasta yhdenvertaisuuteen on vielä matkaa, kertoo Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n vuoden 2019 loppuun asti puheenjohtajana toiminut Anneli Iltanen.
Intialainen Mohor Banerjee muutti miehensä kanssa Suomeen 2017. Pariskunnan edellinen asuinmaa oli Kiina, joten Banerjeella oli jo kokemusta vieraaseen yhteiskuntaan ja kieliympäristöön muuttamisesta. Suomen kielen vaikeus kävi selväksi nopeasti – täällä kun pitäisi käytännössä hallita sekä yleiskieli että puhekieli.
Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman saavutettavuustyössä kunnianhimo on ollut korkealla alusta asti. Auditoinneista saatiin heti hyvä työkalu saavutettavuustyön tekemiseen.
Uusi digipalvelulaki velvoittaa julkishallintoa tekemään verkkosivuistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Monelle toimijalle tämä tietää isoja muutoksia verkkosivustojen toteutuksessa. Asia on ajankohtainen juuri nyt, koska lain ensimmäinen siirtymäaika on päättymässä 23.9.2019.
Syöpäjärjestöjen digituottaja Teemu Muhli tekee saavutettavuustyötä nuorten terveyden edistämiseen tarkoitetulla Fressis.fi-sivustolla. Yhdenvertaisuuden tavoite saa miettimään ratkaisuja käyttäjän kokemuksen kautta.
Mikä seniorit tekee erityisryhmäksi verkkopalveluiden käytön näkökulmasta? Keitä tähän ryhmään oikein kuuluu? Voiko heitä ottaa jotenkin huomioon? Ja saako heitä edes käyttämään verkkoa, vaikka kaikki palvelut heille suunniteltaisiinkin?
Verohallinto lähti uudistamaan vero.fi-palveluaan kaksi vuotta sitten. Uudistuksen ajoitus oli saavutettavuusdirektiivin kannalta loistava, ja saavutettavuuden vaatimukset pystyttiinkin huomioimaan heti suunnittelusta hankintaan.
Kela aloitti saavutettavuustyönsä vuoden 2017 loppupuolella. Puoleentoista vuoteen on mahtunut omia oivalluksia, haasteiden ratkomista ja uusien sisältöjen kehittämistä, mutta ennen kaikkea projekti on opettanut, kuinka moniulotteista saavutettavuustyö on.
