Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta hyväksyttiin Suomessa keväällä 2019. Internet-sivujen pitäisi olla saavutettavat viimeistään 2020 syyskuussa.
Kun organisaatiossa on satoja täysin toisistaan poikkeavia verkko-, digi- ja mobiilipalveluja, joista teknisesti tai sisällöllisesti vastaa arviolta tuhat ihmistä, saavutettavuuden jalkauttaminen tuntuu toisinaan Go-peliltä tekoälyä vastaan.
Raahen kaupungin verkkosivusto uudistettiin vuonna 2018. Yksi päätavoitteista oli, että uudistettu verkkosivusto noudattaa saavutettavuusvaatimuksia. Tätä tavoiteltiin sitomalla saavutettavuus kiinteäksi osaksi uudistamisen työprosessia.
Satasairaala julkaisi uudistetut verkkosivut nyt heinäkuussa: www.satasairaala.fi. Jippii! Iso työ on tehty, ja tiedättekö mitä? Nuo sivut ovat aika hyvin saavutettavat ja vieläpä isolta osin selkokieliset.
Mikä seniorit tekee erityisryhmäksi verkkopalveluiden käytön näkökulmasta? Keitä tähän ryhmään oikein kuuluu? Voiko heitä ottaa jotenkin huomioon? Ja saako heitä edes käyttämään verkkoa, vaikka kaikki palvelut heille suunniteltaisiinkin?
Verkkopalvelujen saavutettavuus kuulostaa monista vaikealta ja vähän pelottavaltakin asialta, etenkin jos ei ole perehtynyt aiheeseen tarkemmin. ”Eikö se ole jotain teknistä, jotain näkövammaisten juttuja?” ”Ei koske ainakaan minua.” ”Mitä minä voisin muka tehdä saavutettavuuden eteen?” ”Apua! Ei hajuakaan, mitä se tarkoittaa!”