Mitä palveluja ja sisältöjä laki koskee?
Sivun sisältö:
Sisällöt ja toiminnallisuudet, joita laki koskee
Alle on listattu keskeisiä sisältöjä ja toiminnallisuuksia, joita laki koskee. Tarkoituksena on auttaa hahmottamaan, että laki koskee suurinta osaa verkkosivustojen ja sovellusten toiminnoista ja sisällöistä. Lista on esimerkinomainen, eli näiden lisäksi voi olla muitakin sisältöjä, joita vaatimukset koskevat. Poikkeukset eli ne sisällöt, joita saavutettavuusvaatimukset eivät koske, on listattu erikseen oman otsikkonsa alle.
- Tekstit; esimerkiksi uutiset, ohjeet, palvelukuvaukset ja blogikirjoitukset
- Kuvat, kaaviot ja infografiikat
- Interaktiiviset ja dynaamiset grafiikat
- Videot ja podcastit, jotka on tallennettu tai upotettu sivustolle tai sovellukseen tai julkaistu sosiaalisen median kanavassa (myös videosoittimet)
- Navigointi ja ylipäänsä käyttöliittymä
- Linkit
- Verkkolomakkeet (html-lomakkeet)
- Ajanvarauspalvelut
- Chat-palvelut, jotka on upotettu sivustolle
- Tapahtumakalenterit
- Toimisto-ohjelmilla tuotetut tiedostot, jotka on tallennettu sivustolle: esimerkiksi pdf- ja word-tiedostot ja -lomakkeet
Se, miten näistä sisällöistä ja toiminnallisuuksista tehdään saavutettavuusvaatimusten mukaisia, riippuu sisällöstä.
Esimerkiksi tekstissä pitäisi ottaa huomioon selkeä, looginen otsikointi. Kielen pitäisi olla ymmärrettävää. Kuville ja infograafeille pitää antaa vaihtoehtoinen kuvaus, ja videot pitää tekstittää. Sivuilla pitää voida navigoida ja toimia esimerkiksi myös pelkän näppäimistön avulla. Pdf- ja word-tiedostoissa pitää huomioida monia asioita, mm. värikontrastit, otsikoinnit ja kuvien vaihtoehtoiset tekstit.
Silloin kun lomake on toteutettu saavutettavuusvaatimusten mukaisesti, asiakas pystyy myös täyttämään sen sähköisesti.
Palvelut, joita laki koskee
Lain saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia niitä lain piiriin kuuluvien toimijoiden verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia, jotka ovat tarjolla verkossa. Sivusto tai sovellus voi olla kaikille avoin tai vaatia kirjautumista.
Palvelun laajuudella tai kohderyhmällä ei varsinaisesti ole lain näkökulmasta merkitystä. Siis myös toisille viranomaisille tai asiantuntijoille suunnatun digipalvelun pitäisi olla saavutettavuusvaatimusten mukainen. Lain ajatuksena on tarjota yhdenvertainen pääsy tietoon kaikille ihmisille.
Käytännössä saavutettavuuden parantaminen kannattaa aloittaa suurelle yleisölle tai erityisesti vammaisille henkilöille merkittävistä palveluista ja sisällöistä, jos kaikkea ei voi tehdä kerralla. Kohtuuton rasite antaa mahdollisuuden poiketa saavutettavuusvaatimuksista harkitusti, ennakkoon suunnitellusti ja tilapäisesti.
Lue myös siitä, millaisia toimijoita saavutettavuusvaatimukset velvoittavat
Työpaikoilla käytettävät intranetit ja ekstranetit
Myös viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten työpaikoilla käytettävät intranetit ja ekstranetit kuuluvat lain vaatimusten piiriin. Näitä palveluja koskee oma siirtymäaikansa: 23.9.2019 tai sen jälkeen julkaistut tai täydellisesti uudistettavat intranetit ja ekstranetit on tehtävä saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi.
Kyseessä on järjestelmät, joita käytetään työtehtävissä työpaikalla ja nimenomaan työntekijän ominaisuudessa. Työpaikan ekstranetiksi luetaan työpaikalla vuorovaikutus rajatun henkilöryhmän kesken työtehtävien hoitamiseksi, esim. rakennusprojekti tai kehityshanke. Tässä työtehtävässä voi olla mukana osallisia useasta eri organisaatiosta, mutta kyse on jonkun yhteisen työtehtävän tai projektin hoitaminen. Tästä tulee erottaa toisille viranomaisille tai asiantuntijoille suunnatut verkkopalvelut, joiden tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia normaalien siirtymäaikojen puitteista.
Kannattaa huomioida, että jo hankintalaki velvoittaa ICT-hankinnoissa ottamaan huomioon saavutettavuuden. Lisäksi yhdenvertaisuuslain perusteella käyttäjä voi vaatia kohtuullisia mukautuksia järjestelmiin tai käyttöliittymiin, jotta työn tekeminen olisi mahdollista.
Sosiaalinen media
Jos organisaatiolla on käytössään sosiaalisen median kanavia, kuten YouTube, Facebook ja Twitter, näissä organisaation julkaisema sisältö kuuluu lain vaatimusten piiriin. Esimerkiksi YouTube-videot pitäisi siis tekstittää vaatimusten mukaisesti. Käyttäjien itsensä tuottama sisältö, vaikkapa organisaation sivuille lisätyt Facebook-kommentit, ei kuulu vaatimusten piiriin.
Jos sosiaalisen median kanavissa tai näissä julkaistuissa sisällöissä on saavutettavuuspuutteita, niistä pitäisi kertoa organisaation saavutettavuusselosteessa ja varautua antamaan sosiaalisen median kanavassa julkaistu oleellinen tieto myös omilla verkkosivuilla saavutettavassa muodossa tai tarvittaessa käyttäjälle sopivalla tavalla.
Kannattaa myös huomioida, että merkittäviä sisältöjä ei pitäisi julkaista pelkästään sosiaalisessa mediassa. Käyttäjille tärkeän tiedon pitää olla joka tapauksessa saatavilla myös organisaation omalta verkkosivustolta.
Sosiaalisen median sisältöjen saavutettavuutta voi parantaa kanavien omilla toiminnoilla: esimerkiksi Twitterissä on helppo ottaa käyttöön toiminto, jonka avulla kuville voi kirjoittaa vaihtoehtoisen kuvauksen, ja YouTubessa on oma videoiden tekstitystyökalu.
Sosiaalisen median syötteet ja upotteet verkkosivuilla
Sosiaalisen median kanavien syötteitä tai upotteita saa lisätä verkkosivustoille. Toteutuksessa pitäisi kuitenkin varmistaa, että syöte ei tee sivusta liian sekavaa ja että syötteen voi tarvittaessa ohittaa helposti esimerkiksi pelkkää näppäimistöä käyttämällä tai näkövammaisen henkilön ruudunlukuohjelmalla. Jos syöte tai siinä oleva ei-saavutettava sisältö hankaloittaa liikaa sivuston käyttöä, syötettä ei kannata lisätä sivustolle.
Muiden organisaatioiden kanavissa julkaistut sisällöt
Jos organisaatio julkaisee tai antaa julkaistavaksi sisältöä jonkin toisen organisaation verkkopalvelussa, sisällön pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukainen. Jos esimerkiksi ELY-keskus tuottaa pdf-julkaisun, joka julkaistaan Kansalliskirjaston Doria-arkistossa, ELY-keskuksen pitäisi vastata siitä, että julkaisu on saavutettavuusvaatimusten mukainen.
Tällä säännöllä vältetään se, että organisaatio kiertäisi saavutettavuusvaatimuksia julkaisemalla ei-saavutettavaa sisältöä toisen organisaation verkkosivustolla tai sosiaalisen median kanavissa.
Poikkeukset
Alla olevien sisältöjen ja palvelujen ei tarvitse noudattaa vaatimuksia. Jos sivustolla tai sovelluksessa on poikkeuksia, joita saavutettavuusvaatimukset eivät koske, niistä pitää kertoa saavutettavuusselosteessa.
Suorat video- ja äänilähetykset
Lain mukaan suorien video- ja äänilähetysten ei tarvitse olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Käytännössä suoralähetyksiä ei siis tarvitse tekstittää tai kuvailutulkata.
Videot ja äänilähetykset, jotka tallennetaan tai upotetaan verkkosivustolle, pitää tehdä saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta. Lisätietoa videoiden ja äänilähetysten saavutettavuudesta ja saavutettavuusvaatimuksista.
Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa tilapäisesti rajatun ryhmän käytössä olevat sisällöt
Opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa voidaan käyttää tilapäisesti ja rajatussa ryhmässä opetussisältöjä, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia. Tilapäiseksi käytöksi katsotaan esimerkiksi lukukauden mittainen ajanjakso. Tilapäinen käyttö ei voi jatkua ainakaan useampia vuosia.
Poikkeus tekee mahdolliseksi sen, että opettaja ja oppilaat voivat esimerkiksi itse tuottaa opetuksessa hyödynnettävää sisältöä ilman syvällistä saavutettavuusvaatimusten tuntemusta tai teknologioita, jotka tukisivat saavutettavien sisältöjen toteutusta. Poikkeuksen myötä voidaan rajatussa ryhmässä myös kokeilla erilaisia uusia palveluja ja sisältöjä.
Jos tilapäisesti käytössä ollut digitaalinen opiskelumateriaali tai -palvelu otetaan pysyvästi käyttöön, sen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukainen. Usein oppimisympäristöt ja verkkokurssit ovat käytössä vuodesta toiseen, ja niiden pitäisi silloin olla saavutettavasti toteutettuja. Myöskään silloin kun opettaja käyttää samaa opetusvideota lukuvuodesta toiseen, kyse ei ole tilapäisestä käytöstä ja näin ollen videon täytyy olla saavutettava.
Muu varhaiskasvatuksen ja opetuksen sisältö, esimerkiksi yleiset verkkosivustot tai sovellukset, joilla kodin ja koulun tai varhaiskasvatuksen välillä hoidetaan asioita tai vaihdetaan tietoja, kuuluu lain piiriin.
Testi
WCAG onnistumiskriteeri 1.1.1 Ei-tekstuaalinen sisältö sallii poikkeuksen tiettyjen testien ja tehtävien tekstivastineisiin ja tekstittämisvaatimuksiin silloin, jos kyse on esimerkiksi kuullun ymmärtämisestä tai visuaalisten taitojen testaamisesta, kehittämisestä tai harjoittelemisesta. Eli jos jokin testi/tehtävä ei ole tarkoituksenmukainen tai järkevä tekstimuodossa, sitä ei tarvitse tekstittää.
Tästä huolimatta tällaisten verkkotehtävien kohdalla tulisi olla lyhyt kuvaileva tunnistetieto siitä, minkälainen tehtävä on kyseessä alt-tekstin muodossa. Lisäksi tulee miettiä vaihtoehtoisia tapoja tarjota opiskelumateriaalia siinä tapauksessa, että opiskelija haluaa osallistua opetukseen mutta ei pysty tekemään kaikkia tehtäviä.
Saavutettavuusselosteessa täytyy kertoa, miksi palvelu ei ole kaikilta osin saavutettava. Lisäksi selosteessa tulee olla ohjeet siitä, miten käyttäjät voivat antaa palautetta saavutettavuusongelmista sekä miten he voivat saada vaihtoehtoisia tehtäviä tai materiaaleja saavutettavassa muodossa.
Kartat ja karttapalvelut
Kartat, karttapalvelut ja karttasovellukset eivät kuulu lain piiriin. Käytännössä siis esimerkiksi maasto- tai sääkarttojen ei tarvitsisi täyttää saavutettavuusvaatimuksia.
Kuitenkin jos verkkokartta on tarkoitettu navigointikäyttöön eli käytännössä esimerkiksi opastamaan, missä vaikkapa viranomaisen toimipiste sijaitsee, sen olennainen opastava sisältö on tarjottava myös saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa.
Käytännössä on siis esimerkiksi myös kerrottava tekstinä, missä toimipiste sijaitsee (osoite, läheiset maamerkit tai joukkoliikennepysäkit), jos karttanäkymä ei täytä saavutettavuusvaatimuksia.
On huomioitava, että poikkeus koskee vain karttoja ja karttapalveluja, ei sellaisia tilanteita, joissa kartan avulla on visualisoitu jotakin tilastotietoa. Esimerkiksi infograafit, joissa Suomen väestönkasvua esitetään alueellisesti Suomen kartan avulla, kuuluvat lain piiriin. Eli aivan niin kuin infograafeille, myös tällaisille kartoille tulee tehdä tekstivastineet.
Jos keskeistä tietoa ei ole kerrottu leipätekstissä ja vaihtoehtoisesta kuvatekstistä tulisi liian pitkä, voi sivulle lisätä linkin erilliseen saavutettavaan taulukkoon tai tekstitiedostoon. Tällaisissa tapauksissa alt-tekstissä tulee kertoa, että infograafi on selitetty tekstimuotoisena esimerkiksi seuraavassa kappaleessa tai sivun alussa.
Arkistoitu verkkosivusto tai sisältö
Ennen 23.9.2019 arkistoituun verkkosivustoon tai sen arkistoituun sisältöön ei sovelleta saavutettavuusvaatimuksia. Kun verkkosivusto tai sen sisältö arkistoidaan 23.9.2019 tai sen jälkeen, tulee saavutettavuusvaatimuksia noudattaa. Arkistoituun verkkosivustoon tai sen sisältöön ei tehdä muutoksia, sitä ei päivitetä, eikä sitä tarvita aktiivisiin hallinnollisiin prosesseihin.
Arkistoidun verkkosivun tai materiaalin arkistoimisajankohta vaikuttaa siihen
- miten tarkalla tasolla saavutettavuuspuutteet pitää saavutettavuusselosteessa kertoa ja
- mihin kohtaan selostetta puutteet listataan.
Ennen 23.9.2019 arkistoidut verkkosivuston sisällöt kerrotaan saavutettavuusselosteessa kohdassa ”Ei kuulu lainsäädännön piiriin”. Nämä ovat sisältöä, joihin ei sovelleta saavutettavuusvaatimuksia. Kyseessä voi olla esim. tiedosto, blogi, uutinen. Päivämäärästä 23.9.2019 lukien julkaistuun tai arkistoituun verkkosivun sisältöön digipalvelulakia kuitenkin sovelletaan ja sisällön pitää olla saavutettavaa riippumatta siitä, onko se arkistoitu vai ei. Jos tällaisessa sisällön saavutettavuudessa on puutteita, sitä ei tule listata selosteessa kohdassa ”Ei kuulu lainsäädännön piiriin”, vaan kohdassa ”Verkkosivusto ei ole kaikilta osin saavutettavuusvaatimusten mukainen”.
Myös koko verkkosivusto voi olla arkistoitu. Ennen 23.9.2019 arkistoituun verkkosivustoon saavutettavuusvaatimuksia ei sovelleta. Jos arkistointi tehdään 23.9.2019 tai sen jälkeen, tulee verkkosivuston olla saavutettavuusvaatimuksien mukainen, sivustolla olla saavutettavuusseloste ja palautekanava.
Voi olla tilanteita, jossa arkistointi tehdään 23.9.2019-23.9.2020 välillä ja saavutettavuusvaatimuksia olisi noudatettava verkkosivuston osalta vasta 23.9.2020 alkaen. Näissä tapauksissa on riittävää julkaista siirtymäajan päättymisen jälkeen saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan, että verkkosivusto on arkistoitu ennen kuin saavutettavuusvaatimukset tulivat voimaan. Tässä tapauksessa myös palautekanava tulee löytyä.
Kolmannen osapuolen tuottama sisältö
Verkkopalvelussa oleva ulkopuolisen tahon tuottama sisältö, jota palveluntarjoaja ei rahoita, kehitä tai valvo, ei kuulu lain vaatimusten piiriin. Poikkeus koskee esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjä tai muita käyttäjien itsensä tuottamia sisältöjä, joita ei voi muokata saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi. Jos tällaisen sisällön julkaisu verkkosivustolla voi haitata sivuston käyttöä, organisaation ei tulisi julkaista sitä.
Poikkeuksia eivät sen sijaan ole sellaiset sisällöt, jotka palveluntarjoaja on tilannut joltakin ulkopuoliselta kumppanilta. Palveluntarjoajan pitäisi siis varmistaa esimerkiksi tilaustyönä teetettyjen raporttien tai infograafien saavutettavuus.