UKK - saavutettavuusseloste

Pitääkö organisaation jokaisella digitaalisella palvelulla olla oma saavutettavuusseloste palvelun jokaisella kielellä?

Saavutettavuusselosteet suositellaan julkaistavan palvelukohtaisesti eli yhden verkkotunnuksen alla voi olla useita selosteita. Esimerkiksi yhden verkkotunnuksen alla olevissa aliverkkotunnuksissa, alidomaineissa, on hyvä julkaista omat selosteet. Tämä helpottaa selosteiden ylläpitoa ja auttaa käyttäjää löytämään tarpeellisen tiedon nopeasti.

Eri kieliversiot verkkosivustoista vaativat usein oman selosteensa. Sisältö voi olla eri, joten myös mahdolliset saavutettavuuspuutteet ovat selosteella erilaiset. Näin siis vaikka julkaisujärjestelmä olisi sama ja myös mahdolliset tekniset saavutettavuuspuutteet olisivat samanlaisia. Eri kieliversioiden selosteiden sisältö on usein siis erilainen ja selostetta päivitetäänkin eri tahtiin.

Digipalvelulaki ei ota kantaa millä kielellä saavutettavuusseloste tulee laatia. Kielilain mukaan kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi. Organisaatiolla voi kuitenkin olla omia ohjeita tai määräyksiä pidemmälle menevistä vaatimuksista palveltavan kielen suhteen. Saavutettavuusvalvonnan yksikkö ei kuitenkaan valvo näitä.

Millä kielillä saavutettavuusselostetyökalua voi käyttää?

Saavutettavuusvaatimukset.fi -verkkosivua ylläpidetään sekä suomen että ruotsin kielillä, joten selostetyökalu on saatavilla molemmilla kielillä. Englanninkielistä sivustoa tai selostetyökalua meillä ei tällä hetkellä ole, mutta englanninkielinen malli saavutettavuusselosteesta löytyy EU-komission sivuilta.

Mitä tarkoittaa digitaalisen palvelun arkistointi ja miten niille kirjataan saavutettavuusseloste?

Digitaalisen palvelun arkistoitu sisältö on sellaista, johon ei tehdä muutoksia, sitä ei päivitetä eikä sisältöä tarvita aktiivisiin hallinnollisiin prosesseihin. Digipalvelulakia ei sovelleta digitaalisen palvelun sisältöihin, jotka on arkistoitu ennen 23.9.2019, ellei sisältöä tarvita viranomaisessa keskeneräisen asian hoitamiseksi. Arkistoiduissa digitaalisissa palveluissa on oltava saavutettavuusseloste, jos arkistointi on tehty 23.9.2019 jälkeen.

Mobiilisovellusten osalta lain tarkoittamaksi arkistoinniksi voidaan monissa tapauksissa katsoa päätös, että sovelluksen kehittäminen, sille sisällön tuottaminen tai muu sovelluksen aktiivinen hyödyntäminen lopetetaan. Jos sovellus on kuitenkin edelleen käyttäjien käytettävissä, on sille tarpeellisia tietoturva- ja saavutettavuusominaisuuksia kuitenkin edelleen mahdollista parantaa ilman, että yksin tämän perusteella katsottaisiin sovelluksen arkistoinnin päättyneen.

Arkistoitu sisältö voi olla linkitetty saavutettavaan digitaaliseen palveluun, mutta tällöin palvelun saavutettavuusselosteessa on ilmoitettava, että kyseinen arkistoitu sisältö ei täytä saavutettavuusvaatimuksia. Lue lisää arkistoidusta sisällöstä.

Kuinka yksityiskohtaisesti digitaalisen palvelun ei-saavutettavat tiedostot tulee merkitä saavutettavuusselosteeseen?

Saavutettavuusselosteeseen on merkittävä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja mahdolliset perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle. Tieto auttaa käyttäjää varautumaan mahdollisiin saavutettavuuspuutteisiin. Lähtökohtaisesti kaikkia tiedostoja ja sivuja ei tarvitse mainita selosteessa erikseen. Saavutettavuusselosteen tarkoitus on olla lukijalle ymmärrettävä, joten puutteiden esitystarkkuus kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. Lue lisää saavutettavuusselosteesta.

Millainen on kohtuuton rasite ja onko korjausten tekemiseen määräaikaa?

Digipalvelulaissa ei ole annettu yksityiskohtaisia kriteerejä sille, milloin kohtuuttoman rasitteen perustetta voi käyttää ja milloin esimerkiksi jokin kehittämiskustannus tai muutostyö katsottaisiin kohtuuttomaksi rasitteeksi. Kun arvioidaan kohtuutonta rasitetta, otetaan huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus. Lue lisää kohtuuttomasta rasitteesta.

Palveluntarjoaja arvioi itse, onko saavutettavuusvaatimusten täyttäminen palvelun joiltain osin kohtuuton rasite ja kuinka kauan vaatimusten täyttäminen vie aikaa. Korjausaikataulun tulee perustua korjauksen vaatimaan työmäärään ja käytössä oleviin resursseihin. Kohtuuttoman rasitteen käyttöön ei pyydetä ennakkoon lupaa valvontaviranomaiselta.

Onko kohtuuttomaan rasitteeseen vedotessa kerrottava, mitä puutteita digipalvelussa on?

Kohtuuttomaan rasitteeseen vedotessa on saavutettavuusselosteessa kerrottava, mitkä digitaalisen palvelun osat eivät ole saavutettavuusvaatimusten mukaisia, miksi ja milloin tilanne on tarkoitus korjata.  Saavutettavuusselosteen tarkoitus on olla lukijalle ymmärrettävä, joten puutteiden esitystarkkuus kannattaa miettiä tapauskohtaisesti.
Lue lisää kohtuuttomasta rasitteesta.

Pitääkö saavutettavuusseloste uusia joka vuosi ja tuleeko siinä ilmoittaa tarkistuspäivämäärä?

Selostetta ei tarvitse uusia vuosittain, vaan saman dokumentin voi päivittää. Saavutettavuusselosteen sisällön paikkansapitävyys tulisi tarkistaa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Saavutettavuusselosteessa tulee kertoa, milloin se on laadittu ja milloin viimeksi se on tarkistettu. Lue lisää saavutettavuusselosteesta.

Miten sivuston saavutettavuus selvitetään ennen selosteen laatimista? Voiko käyttää automaattista arviointia?

Arvioinnissa voi hyödyntää asiantuntijaorganisaatiota tai arvioinnin voi tehdä itse käyttäen apuna esimerkiksi automaattisia saavutettavuutta arvioivia työkaluja.

Automatiikka ei kuitenkaan huomaa kaikkia puutteita. Esimerkiksi automatiikka ei todennäköisesti pysty arvioimaan, kuinka hyvin kuvien tekstivastineet vastaavat sisältöä tai muodostuuko sivulle näppäimistöansaa.  Siksi arviota tehdessä on automaattisen työkalun tukena käytettävä myös omaa tai asiantuntijan arviointia.

Saavutettavuusvalvonnan yksikkö ei ylläpidä listaa hyväksytyistä arviointia suorittavista tahoista. Näin ollen organisaatio voi itse tehdä päätöksen, ketä toimijaa käyttää arvioinnissa apuna. Toki valintaa tehtäessä kannattaa tarkistaa toimijan kokemus arviointien suorittamisesta.

Voiko digitaalisen palvelun saavutettavuusarvioinnin tekijäksi merkitä palvelun järjestelmätoimittajan?

Kyllä. Järjestelmätoimittaja katsotaan ulkopuoliseksi asiantuntijaorganisaatioksi, koska järjestelmätoimittajan tekemä saavutettavuusarvio on tilattu palvelu. Myös tässä tapauksessa on syytä varmistaa, että arvioinnin tekijällä on riittävä kokemus saavutettavuusarvioinneista.