Tietoa WCAG-ohjeistuksesta

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on kansainvälisen World Wide Web -konsortion (W3C) kehittämä ja ylläpitämä ohjeistus. Sitä käytetään monien maiden lainsäädännön saavutettavuusvaatimusten perustana.

WCAG-ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että erilaiset ihmiset erilaisissa tilanteissa – myös vammaiset ja eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset – voivat käyttää verkkopalveluja.

WCAG on tärkeä ohjeistus saavutettavuuden kehittämiseksi, mutta sen noudattaminen ei vielä takaa, että sivusto olisi kaikille käyttäjille saavutettava tai helppokäyttöinen.

Ohjeistuksen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1999 ja päivitettiin WCAG 2.0 -versioon vuonna 2008. Uusin versio WCAG 2.1 täydentää edellistä versiota ja on hyväksytty World Wide Web -konsortiossa kesäkuussa 2018.

WCAG-kriteerien tavoitteena on varmistaa saavutettavuuden minimitaso

WCAG-ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että

  • verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla (kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla),
  • erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja mahdollisista rajoitteista huolimatta ja
  • sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

Voikin sanoa, että WCAG-kriteerien noudattaminen varmistaa saavutettavuuden minimitason eli että mahdollisimman moni ihminen voisi ylipäänsä käyttää verkkopalvelua.

WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit eivät ohjaa juurikaan verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen tai verkkopalvelun käytettävyyteen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena.

WCAG-ohjeistuksen rakenne

WCAG-ohjeistuksen rakenne on monitasoinen. Kriteerit on jaoteltu neljän pääperiaatteen alle, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus (josta käytetään myös termiä lujatekoisuus). Ymmärrettävyys tarkoittaa WCAG-kriteeristön A- ja AA-tasolla kuitenkin lähinnä vain sitä, että sisällön kieli on merkattu oikein sivun lähdekoodiin.

Periaatteiden alle on luokiteltu edelleen melko yleisluonteiset ohjeet, joita on WCAG 2.1 -ohjeistuksessa yhteensä 13. Näiden alle on jaettu varsinaiset yksityiskohtaisemmat kriteerit, joita on yhteensä 78.

WCAG-kriteerit on jaettu kolmeen vaatimustasoon:

  • A on ns. perustaso, joka parantaa saavutettavuutta osalle käyttäjistä, joilla on erityisiä haasteita verkkopalvelujen käytössä. Esimerkiksi videoiden tekstitysvaatimus on A-tason kriteeri.
  • AA-tason kriteerit parantavat saavutettavuutta entistä laajemmalle joukolle käyttäjiä. Esimerkiksi kuvailutulkkauksen (ääniselitteen) tarjoaminen videoille on AA-tason kriteeri.
  • AAA-tason kriteerit parantavat saavutettavuutta vielä useammalle: esimerkiksi sisältöjen tarjoaminen viittomakielisinä videoina ja tekstin kognitiivisen ymmärrettävyyden parantaminen ovat AAA-tason kriteerejä.

Lisäksi kutakin kriteeriä täydentävät havainnollistavat ”Understanding”-, ”How to meet” ja ”Techniques”-tekstit, joiden avulla voi hahmottaa kriteerien toteuttamista käytännössä. Näitä ohjaavia ja selittäviä tekstejä ei ole käännetty suomeksi.

Kaiken kaikkiaan WCAG-ohjeistus on valtava tietokokonaisuus, joka tulostettuna sisältäisi noin tuhat A4-sivua.

WCAG ohjaa tekniseen saavutettavuuteen

WCAG-ohjeistuksen noudattaminen parantaa etenkin verkkopalvelun teknistä saavutettavuutta.

Ohjeita noudattamalla varmistetaan, että esimerkiksi näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat tai muu avustava teknologia pystyy tulkitsemaan sivun sisältöä oikein ja että käyttäjä pystyy hyödyntämään verkkopalvelun toiminnallisuuksia.

WCAG ei ratkaise kaikkia saavutettavuushaasteita

WCAG-kriteeristön noudattaminen ei takaa sitä, että verkkopalvelu olisi täydellisen saavutettava. Se on tärkeä ohjenuora, joka auttaa saavutettavuuden parantamisessa mm. käyttöliittymäsuunnittelijoita, teknisiä kehittäjiä ja sisällöntuottajia.

Vaikka sivustolla olisikin otettu huomioon kaikki WCAG-ohjeistuksen kriteerit, sivuston käyttö voi olla monelle käyttäjälle vaikeaa. Kriteerit voi onnistua täyttämään monella tavalla, myös niin, että kokonaisuus ei ole helppokäyttöinen tai kovinkaan saavutettava.

Lisäksi osa WCAG-ohjeistuksen kriteereistä on melko tulkinnanvaraisia. Verkkosivun kehittäjät tai arvioijat saattavat olla eri mieltä siitä, täyttääkö sivusto jonkin kriteereistä vai ei.

WCAG-ohjeistus ei ota juuri kantaa verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen eikä verkkopalvelun käytettävyyteen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena.