Digipalvelulaki osa YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa
YK:n ja EU:n sääntely taustalla
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (jälj. YK:n vammaissopimus) on varsin laaja ja koko sopimuksen läpileikkaava artikla 9. esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Englanninkielisessä sopimuksessa on kuitenkin vain yksi termi accessibility. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat synonyymeja, joskin esteettömyys tavallisesti liitetään rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuus tiedonsaantiin. YK:n vammaissopimuksen teemaan liittyvä sisältöartikla 21 (Sanan- ja mielipiteenvapaus sekä tiedonsaanti) puolestaan varmistaa, että vammaisille henkilöille varmistetaan yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikille tarkoitettu tieto oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen, jotka soveltuvat vammaisille henkilöille.
Euroopan unioni on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen. EU:n toimivaltaan kuuluvassa lainsäädännössä tulee ottaa huomioon yleissopimuksen velvoitteet. Suomi on myös ratifioinut YK:n vammaissopimuksen 10.6.2016 ja yleissopimus on laintasoisena voimassa olevaa oikeutta. Europan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta ns. saavutettavuusdirektiivi on toimeenpantu Suomessa lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta.
Digipalvelulain soveltamisalasta
Laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (jälj. digipalvelulaki) on otettu huomioon kiinnostavalla tavalla kaikille sopiva suunnittelu (Design for all, DFA). YK:n vammaissopimuksen määritelmäartiklan 2 mukaan kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelemisesta sellaisiksi, että kaikki ihmiset voisivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti. Digipalvelulain 2 §:n 1 momentin 4) alakohdassa saavutettavuudella tarkoitetaan periaatteita ja tekniikoita, joita on noudatettava digitaalisten palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa. Kaikille sopiva suunnittelu on siten ikään kuin sisään rakennettu tähän pykälään.
Digipalvelulain soveltamisalasta on sanottu varsin ykskantaan, että kyse on pelkästään viranomaisten verkkosivujen saavutettavuudesta. Tuleva EU:n esteettömyysdirektiivi kattaisi sitten yksityiset toimijat. Tämä toteamus ei aivan pidä paikkaansa, koska viranomaisten verkkosivustojen lisäksi laki koskee muun ohessa vahvaa sähköistä tunnistamista ja verkkomaksamiseen liittyviä toimintoja sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden digitaalisia palveluja. Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunnan digitalisoituessa vahvaa sähköistä tunnistautumista pystyvät käyttämään sekä verkossa että mobiilisti eri tavoin vammaiset ihmiset. Kelan päätökset, terveydenhoitoa ja lääkkeitä koskeva Omakanta –palvelu sekä vaikkapa kansalaisaloite ovat sähköisen oven takana. Tämän lisäksi vammaisten henkilöiden oikeus peruspankkipalveluihin on varmistettava myös digipalveluissa. Joku tarvitsee enemmän aikaa tunnusluvun näppäilyyn ja toinen erityisen ruudunlukuohjelman, jonka kautta asioi digipalveluissa.
YK:n vammaiskomitea on katsonut suosituksessaan nro 2. (2014) esteettömyysartiklasta 9, että julkista rahaa käytettäessä julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon tavaroiden ja palveluiden esteettömyys vammaisten ihmisten kannalta. Esteettömyys ja saavutettavuus toimivat vammaisten henkilöiden positiivisena erityiskohteluna. Myös digipalvelulaissa tämä on huomioitu. Nimittäin yrityksen, säätiön ja yhdistyksen on otettava huomioon digitaalisia palveluja koskevat vaatimukset, kun ko. toimija on saanut kehittämiseen tai käyttöönsä rahoituksena viranomaiselta vähintään puolella kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista. Tämän lisäksi on nimenomaisesti säädetty, että palveluntarjoaja ottaa huomioon julkisia hankintoja toteuttaessaan erityiset saavutettavuusvaatimukset.
Saavutettavuusvaatimukset ja valvonta
Digipalvelulaissa edellytetään, että palveluntarjoaja varmistuu digipalveluidensa sisältöjen havaittavuudesta ja ymmärrettävyydestä erityisten saavutettavuusvaatimusten avulla. Saavutettavuusvaatimukset puolestaan määritellään Euroopan unionissa yhteisesti sovittujen standardien mukaisesti. Valvontaviranomaisen on siten pidettävä jokaisen saatavilla ne www.saavutettavuusvaatimukset.fi –verkkosivustollaan.
Digipalvelulain toimeenpanon valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Oikeussuojakeinona on laissa mainittu saavutettavuuskantelu valvontaviranomaiselle, jos palveluntarjoaja ei ole noudattanut laissa säädettyjä vaatimuksia ja velvollisuuksia.
Lopuksi
YK:n vammaissopimuksen keskeinen lähtökohta on varmistaa erilaisin toimenpitein vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet. Heillä on oikeus itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteiskunnassa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhteiskunnan muuttuessa yhä digitaalisemmaksi, edellytetään myös ihmisiltä digitaitoja ja palveluntarjoajilta sellaisia teknisiä ratkaisuja. jotka ovat esteettömiä ja saavutettavia. Näiden ratkaisujen verkkosivustoilla tai mobiilisti tulee olla oikea-aikaisia eivätkä ne saa aiheuttaa vammaisille lisää kustannuksia muihin ihmisiin verrattuna. Siten digipalvelulaki on osa YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa.