Saavutettavuusvalvonta tapasi vammaisjärjestöjä ja esitteli vuoden 2022 valvonnan suuntaviivat
Saavutettavuusvaatimusten tunnettuudessa yhä haasteita
Vaikka saavutettavuudesta puhutaan nykyään selvästi enemmän, useat palvelut eivät järjestöjen mukaan edelleenkään täytä digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksia. Saavutettavuudenvalvonnan yksikkö teki saman havainnon ensimmäisellä valvontajaksolla 2020–2021, sillä valvotuista 129 digitaalisesta palvelusta ainoastaan yhdestä ei löytynyt saavutettavuuspuutteita. Osaltaan tähän voi vaikuttaa järjestöjenkin tilaisuudessa esiin nostama havainto, että saavutettavuusvaatimuksia ei vielä tunneta teknisten kehittäjien keskuudessa riittävästi.
Eräs järjestöjen esiin nostama haaste koskee video- ja äänilähetysten saavutettavuutta. Toimijoiden parissa vaikuttaa edelleen olevan tietämättömyyttä liittyen esimerkiksi videoiden tekstityksiin. Digipalvelulain mukaan suorat video- ja äänilähetykset on tehtävä saavutettaviksi 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen, silloin kun niistä jää tallenne verkkoon. Aikarajaa on kuitenkin tulkittu niin, että toimijat ovat poistaneet videotallenteet 14 vuorokauden kuluessa tai tallenteita ei ole julkaistu ollenkaan. Järjestöt toivovat, että tämän käytännön kitkemiseksi kehitettäisiin toimintamalleja.
Lausunnoissaan järjestöt toivat myös esiin sen, että lainsäädäntöhankkeissa ei huomioida riittävästi selkokieltä ja kognitiivista saavutettavuutta. Digipalvelulaki ei ota huomioon kognitiivista saavutettavuutta kokonaisuutena eikä velvoita selkokielen käyttöön. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa saavutettavuutta laajemmassa merkityksessä. Vaikka kognitiivista saavutettavuutta tai selkokielisyyttä ei voidakaan digipalvelulain nojalla edellyttää, aiomme edelleen viestinnällämme korostaa niiden tärkeyttä osana saavutettavampia digipalveluja.
Järjestöt toivoivat aluehallintovirastolta painavampaa viestiä sen suhteen, miksi saavutettavuusvaatimukset on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Edelleen on runsaasti toimijoita, joiden palvelujen kehittämisessä saavutettavuutta ei huomioida kattavasti.
Järjestöiltä toiveita valvottaviksi palveluiksi
Järjestöt toivoivat edellisvuoden tapaan, että valvonta keskittyisi kansalaisille tarjottuihin peruspalveluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuolto-, matkustus- ja työllisyyspalvelut sekä opiskeluun liittyvät sivustot. Lisäksi järjestöt pitivät pankki- ja tunnistautumispalveluiden saavutettavuuden valvontaa tärkeänä, sillä ne ovat laajasti kansalaisten käytössä olevia digitaalisia palveluja.
Vuonna 2022 avin saavutettavuudenvalvonta tarkastaa 185 sivustoa niin sanotulla yksinkertaistetun valvonnan menetelmällä, jota tehdään pääasiallisesti automatisoidusti. Tänä vuonna valvonnassa painotetaan lisäksi verkkomaksamisen palveluja, videokirjastojen saavutettavuutta sekä yliopistojen opintohallintajärjestelmiä.
Lisäksi niin sanotun kattavan valvonnan menetelmällä tarkastetaan asiantuntijatyönä yhteensä 20 verkkosivustoa ja 12 mobiilisovellusta. Näiden palvelujen valinnassa huomioidaan ennen kaikkea aville tulleet kantelut sekä vammaisjärjestöjen antamat lausunnot. Verkkosivustojen kattavan valvonnan ensimmäiset 10 sivustoa on valittu. Loput sivustot sekä tarkastettavat mobiilisovellukset tullaan valitsemaan syksyllä.
Ensimmäisessä vaiheessa kattavan valvonnan menetelmällä tarkastettaviksi palveluiksi on valittu seuraavat verkkosivustot:
- Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut
- Valtiovarainministeriön verkkosivut
- Sisu-opintohallintajärjestelmä, Tampereen yliopisto
- Sisu-opintohallintajärjestelmä, Jyväskylän yliopisto
- Omapalvelu, Oulun kaupunki
- Nysse.fi, Tampereen seudun joukkoliikenne
- OmaKela, Kansaneläkelaitos
- Helmet-verkkopalvelu, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot
- Hyvis.fi-verkkopalvelu, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
- Harjavallan kaupungin verkkosivut
Saavutettavuusvalvonnan yksikkö kiittää järjestöjä niiden esittämistä näkemyksistä valvontatehtävien suunnitteluun.