Salvia-ohjelmistosta ratkaisu saavutettavuusvalvonnalle
Kun EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä säädetty digipalvelulaki tuli Suomessa voimaan keväällä 2019, saavutettavuusvalvonnan yksikkö oli tehnyt töitä jo yli puolen vuoden ajan. Tärkeimmäksi tarpeeksi nousi saavutettavuusvaatimuksista tiedottaminen sekä ohjeistaminen, kuinka saavutettavuusvaatimukset voidaan täyttää. Kuluneiden neljän vuoden aikana olemme vastanneetkin pelkästään yksikkömme yhteisestä sähköpostistakin lähes 2’000 kysymykseen. Tämän verkkosivustomme sivuja on katsottu lähes 900’000 kertaa.
Saavutettavuusvaatimuksista neuvomisen ja ohjeistamisen lisäksi aluehallintoviraston tehtäviin kuuluu myös valvoa niiden noudattamista. Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen mukaan Suomen tuli tarkastaa automatisoidulla menetelmällä kahdella ensimmäisellä valvontajaksolla 185 verkkosivustoa ja vuodesta 2023 lähtien jo 240 sivustoa. Kun tällaista sivustomäärää testataan, haasteena ei ole vain saavutettavuuspuutteiden tunnistaminen. Ilman tehokkaita ratkaisuja jo pelkkä tarkastuksissa tehtävien havaintojen kirjaamiseen, raportointiin ja mahdollisiin tekstien käännöksiin kuluva aika voisi muodostua ylivoimaiseksi.
Valvonnan tekniikan valmistelun pääsimme aloittamaan keväällä 2020, kun Euroopan komission määrittämä ensimmäinen valvontajakso oli jo käynnissä. Suomella ja monella muullakin maalla oli kuitenkin ongelmana, että valmiita valvontakäyttöön sopivia ohjelmistoja oli tässä vaiheessa hyvin vähän saatavilla – jos lainkaan. Euroopan unioni oli kyllä rahoittanut erilaisia hankkeita valvontaviranomaisten tarpeeseen, mutta nämä olivat valmistumassa vasta vuonna 2021, joten niiden varaan oli vaikea laskea. Joissain jäsenmaissa saavutettavuus oli huomioitu lainsäädännössä jo aiemmin ja valvontaan oli kehitetty omia ohjelmistoja. Ohjelmistot oli kuitenkin kehitetty maiden omiin olosuhteisiin ja tarpeisiin eivätkä olleet välttämättä täysin sovitettavissa Suomen varsin suoraviivaiseen valvontaan. Tällaisten ohjelmistojen jatkojalostaminen saattaisi tulla yhtä kalliiksi kuin kokonaan uuden luominen.
Avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastot ja ACT-säännöt
Vuoden 2020 loppupuolta lähestyttäessä merkittävimmäksi avuksi osoittautui WAI-tools-projekti. EU-rahoitetussa projektissa olivat mukana kansainvälinen W3C sekä Norjan ja Portugalin valvontaviranomaiset sekä hollantilainen saavutettavuusauditointeja tekevä Accessibility Foundation. Lisäksi projektiin osallistuivat saavutettavuuden testaamisen ohjelmistoja kehittäneet Lissabonin yliopisto, Siteimprove ja hollantilainen Deque.
Projektissa valmistuivat WCAG:n saavutettavuusvaatimusten systemaattisen testaamisen ns. ACT-säännöt (Accessibility Conformance Testing rules), jotka ohjelmistokehittäjät sisällyttivät omiin ohjelmistoihinsa: Lissabonin yliopisto QualWeb-coreen, Siteimprove Alfaan ja Deque Axe-coreen. Projektissa mukana olleet ohjelmistot julkaistiin myös avoimen lähdekoodin lisenssillä. Näin kenellä tahansa ohjelmointitaitoisella on mahdollisuus hyödyntää näitä testausohjelmistojen ohjelmakirjastoja haluamallaan tavalla.
Testausohjelmistojen hyödynnettävyys
Aivan käyttövalmiita testausvälineitä nämä saavutettavuuden testausytimet tai -moduulit, eivät kuitenkaan ole. Ne ovat ohjelmistokirjastoja, joille pystyy rajapintojen kautta syöttämään teknisiä kutsuja arvioida annetun verkkosisällön saavutettavuutta. Tähän kutsuun ohjelmisto vastaa palauttamalla testauksen tuloksena koneluettavan teknisen raportin. Tällaiset ohjelmakirjastot ovatkin käytännössä komponentteja, jotka toimijoiden on tarkoitettu integroivan omiin järjestelmiinsä omiin käyttötarkoituksiinsa sopivalla tavalla.
Kaupallisille toimijoille nämä testausytimet ovat vain osa tarjoamiensa palveluiden kokonaisuutta. Heidän liiketoimintansa keskeistä ydintä onkin kehittää sitä, miten asiakkaat pystyvät testauspalvelua hyödyntämään. Valvontaviranomaisen automatisoidun massavalvonnan ja pitkän aikavälin seurannan tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin vaikka yksittäisiä saavutettavuusauditointeja tarjoavien toimijoiden, web-kehittäjien ja sisällöntuottajien tarpeet. Yksittäiselle palveluntarjoajalle hyödyllisintä taas voi olla täysin automatisoitu koko sivuston saavutettavuuden jatkuva seuranta. Valvontaviranomaisen käyttötarkoituksessa korostuu myös tulosten luotettavuus ja pysyttäytyminen nimenomaan lain vaatimuksissa. Kaikilla muilla toimijoilla ei välttämättä ole samanlaista tarvetta erotella lain saavutettavuusvaatimuksia ja käyttökokemukseen liittyviä havaintoja niin selvästi.
Erilaisia välineitä saavutettavuuden testaamiseen
QualWeb-core on käytössä Portugalin viranomaisten valvontatyökalussa Access Monitorissa ja testaustyökalua voi kuka tahansa kokeilla myös palvelun verkkosivuilla. Siteimprove käyttää Alfaa omassa kaupallisessa palvelussaan ja Dequen Axe-Core on osittain käytössä mm. Google Chromen Lighthouse-tuotteessa. QualWebista, Alfasta ja Axesta on kustakin tarjolla käyttäjille myös verkkoselaimissa käytettävät lisäosat. Euroopan unionin jäsenmaiden saavutettavuusvalvontaraporttien perusteella kutakin näistä kolmesta ohjelmistosta tai niitä käyttäviä kaupallisia palveluita myös käytettiin usean Euroopan Unionin jäsenmaan valvonnassa.
Muita useiden jäsenmaiden valvontaviranomaistenkin hyödyntämiä testaustyökaluja ovat myös voittoa tavoittelemattoman WebAIMin kehittämä Wave, W3C:n HTML-validaattori ja Nu Html Checker, Accessibility Insights ja Headings map -selainlisäosat sekä TPGi-yhtiön Color Contrast Analyzer ja ARC toolkit. Omia testausohjelmistoja olivat kehittäneet mm. Belgia (Bosa), Espanja (OAW) ja Luxemburg (simplA11yMonit). PDF-dokumenttien validointiin jäsenmaissa käytettiin raporttien mukaan pääsääntöisesti PAC-validaattoria, mutta Luxemburg oli kehittänyt tähän myös oman välineensä simplA11yPDFCrawlerin.
Suomen aluehallintovirastossa valitsimme kehittää oman ohjelmistomme, jonka testausytimenä toimisi QualWeb.
Suomelle oma testausohjelmisto
Valvontaviranomaisen toiminnan tulee olla tuloksellista, joten satojen verkkosivustojen valvonnan toteuttaminen edellytti valmiiksi mietittyjä käyttöliittymiä ja automatisoituja työvaiheita. Kysymys ei ole vain siitä, paljonko aikaa yhteen tarkastukseen liittyvät menettelyt vaatisivat, vaan myös valvonnan ja raportoinnin laadusta ja siten myös asianosaisten oikeusturvasta. Satoja tuhansia rivejä sisältävien koneluettavien tarkastusraporttien läpikäynti ihmissilmin luotettavalla tarkkuudella ei vain olisi mahdollista. Jos saavutettavuusvalvonta päätyy antamaan palveluntarjoajille määräyksiä puutteiden korjaamisesta, pitää tarkastusten tulokset kyetä myös esittämään riittävän yksilöidysti ja ymmärrettävästi.
Meidän tuli siis itse kehittää omien tarpeidemme pohjalta verkkoselaimessa toimivat käyttöliittymät testien suorittamiselle. Lisäksi tulokset piti tallentaa ja raporttien selaamiseen ja lataamiseen tuli olla tarjolla toimiva käyttöliittymä. Lopuksi ohjelmiston tuli automaattisesti tuottaa tarkastuksen tuloksista raportti, joka voitaisiin sellaisenaan lähettää palveluntarjoajille. Käyttöliittymien ja raporttien tuli myös olla saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Tämä edellytti uutta omaa kehitystyötä, jonka keskiössä oli QualWebin testausytimen hyödyntäminen.
Vuonna 2021 huhti-lokakuussa TietoEVRYn kanssa kehittämämme palvelu täytti nämä vaatimukset. Sen nimeksi valikoitu ”saavutettavuusvalvonta” -sanasta johdettu ”Salvia”. Pääsääntöisesti yhden verkkosivuston tarkastamiseen Salvialla ja tulosten raportointiin kului viranomaiselta alle tunti. Palvelun helppokäyttöisyys ja nopeus vastasivat siihen kohdistuneita tavoitteita.
Kehitystyön aikana avi kävikin useita keskusteluja QualWebin kehittäjien kanssa saaden heiltä arvokasta tukea. Yhteistyön aikana QualWeb julkaisi myös jo valmisteilla olleen lokalisointilisäosansa, jolloin aluehallintoviraston tarvitsi vain tuottaa ACT-testien otsikoille, kuvauksille ja tuloksille omat käännöstiedostonsa. Nyt portugalilainen QualWeb-ohjelmisto sisältää WCAG 2.1:n A- ja AA-tason kriteereihin kohdistuvien ACT-sääntöjen kohdalla valmiiksi tuen englannin lisäksi suomelle ja ruotsille.
Palvelun jatkokehitys
Vuonna 2022 palvelua täytyi kuitenkin jatkokehittää, sillä ensimmäisestä versiosta puuttuivat mahdollisuudet tarkastaa verkkosivustojen mobiiliversioita sekä esimerkiksi kirjautumista edellyttäviä palveluita. Myös palvelun käyttäjänhallintaa ja suorituskykyä parannettiin. Kirjautumista edellyttävien ja ns. single-page app -sivustojen tarkastamiseen hyödynnetään QualWebin omaa valmista selainlisäosaa. Näiden palveluiden testaaminen vaatii osin manuaalityötä ja samalla enemmän aikaa kuin täysin automatisoitujen, mutta niiden tarkastaminen ja tulosten raportointi on nyt kuitenkin mahdollista.
Tunnistettu puute on kuitenkin, että Salvialla on mahdollisuus tarkastaa vain HTML-sivuja. Saavutettavuusvaatimusten piiriin kuuluvien verkkosivustoilta ladattavien office- ja PDF-tiedostojen saavutettavuus täytyy edelleen tarkastaa muilla keinoin. Lisäksi Salvian tuottamien PDF-tiedostoissa on edelleen pari saavutettavuuspuutetta. Varsinkin viranomaisten on nämä syytä huomioida ja korjata puutteet tarvittavilta osin esim. Adobe Acrobat tai PDF XChange Editor -ohjelmissa ennen raporttien edelleen lähettämistä. Aluehallintoviraston selvittelyn perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka PDF-tuloksen tarjoavia ohjelmakirjastoja on runsaasti, vain harva kykenee tuottamaan tiedostot saavutettavina.
Tavoitteina tehokkuus, avoimuus ja läpinäkyvyys
Jo alusta asti kehitystyön lähtökohtana oli lopputuloksen avoimuus. Julkisella rahalla kehitettyä tuotetta tulisi kaikkien voida hyödyntää – niin kaupallisesti kuin epäkaupallisestikin. Siksi palvelussa valittiin käytettävän sellaisia ohjelmakirjastoja, joiden lisenssit mahdollistivat myös kaupallisen käytön edellyttämättä toimijoiden omien ratkaisujen lähdekoodien julkaisemista. Tämän arvioitiin myös parhaiten hyödyttävän digitaalisten palvelujen saavutettavuuden edistämistä yhteiskunnassa, mikä myös on digipalvelulain ensisijainen tavoite. Julkaisemalla ohjelmiston avoimen lähdekoodin lisenssillä tarjoamme myös muille mahdollisuuden osallistua sen kehittämiseen.
Toinen keskeinen näkökulma oli valvontatyön läpinäkyvyys. Valitsemalla kansainvälisiä ACT-testaussääntöjä käyttävän testausytimen saavutettavuuden tarkastuksissa kenties parhaaseen, kattavimpaan ja varmistetuimpaan lopputulokseen. Ohjelmakoodin tarjoaminen avoimesti vahvistaa myös palveluntarjoajien oikeusturvaa, sillä tarkastuksissa käytetyt menetelmät ja niiden tulokset ovat kenen tahansa varmistettavissa. Tarjoamalla Salvian ohjelmistokokonaisuuden myös helposti omalle palvelimelle tai pöytätietokoneelle asennettavina Docker-imageina, palveluntarjoajilla on myös paremmat edellytykset kartoittaa palveluidensa saavutettavuutta itsenäisesti ja ennalta.
Saavutettavuusvalvonnan olemassaolon tärkein merkitys on digitaalisten palveluiden saavutettavuuden edistäminen. On kaikkien etu, mitä enemmän toimijat kykenevät edistämään saavutettavuutta itsekin ilman ja ennen viranomaisen yhteydenottoa.
