Selkeyden lisääminen madaltaisi verkkopalveluiden käytön kynnystä

Tietotekniikasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys ENTER ry tuntee seniorien haasteet digitaalisessa ympäristössä. Yhdistys tarjoaa henkilökohtaista opastusta erilaisten päätelaitteiden käytössä sekä auttaa ja rohkaisee toimimaan verkossa.

ENTER ry:n opastajat Aulikki Uusitalo-Kasvio ja Ilkka Veuro auttavat päivittäin ikäihmisiä älypuhelimien, tablettien sekä tietokoneiden käytössä. Henkilökohtaisten opastusten lisäksi yhdistys järjestää päätelaitteiden ja verkon käyttöön rohkaisevia tietoiskuja. Kaikki ENTERin opastajat ovat eläkeläisiä itsekin, joten yhteinen sävel koulutettavan kanssa löytyy helposti ja opastukseen tulemisen kynnys on matala. Osaamisen taso on kirjavaa – toiset ovat käyttäneet tietokonetta työelämässään, toiset eivät ole koskaan käyttäneet mitään päätelaitetta. Usein opastukseen hakeutumisen syy onkin esimerkiksi omalta lapselta saatu älylaite.

”Meidän tehtävämme on auttaa yli 65-vuotiaita käyttämään digilaitteita ja palveluita paremmin, jotta he pysyisivät tältäkin osin osallisina yhteiskunnassa”, kertoo ENTER ry:n toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki.

Yleisimpiä opastusten aiheita ovat laitteiden käytön lisäksi sähköpostin ja muiden viestisovellusten opettelu, valokuvien siirtäminen ja lähettäminen sekä tiedonhaku. ENTER ry auttaa ikäihmisiä myös ymmärtämään digimaailmaan liittyvää sanastoa ja toimintaympäristöä.

Miksi viranomaisten verkkopalvelut ovat keskenään erilaisia?

Päivitykset, tietoturvakysymykset ja esimerkiksi evästeet ovat puhuttaneet ENTERin opastettavia viime aikoina. ”Jos ei ymmärrä mikä on eväste, mitä tulee tehdä, kun sellainen pitäisi hyväksyä?” Aulikki antaa esimerkiksi.

Myös sähköisen lomakkeen täyttö voi olla hankalaa ja monimutkaista. Kun ympäristö on vieras ja on paljon uutta muistettavaa, digitaalinen maailma voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoakin.

”Tallenna tuolta, paina tuolta, siirry eteenpäin tuolta… ja mitä niille minun tiedoille nyt tapahtui? Lähtivätkö ne? Ja missä se lomake nyt on, onko se minun koneella vai jossain muualla”, Ilkka Veuro kuvaa opastettaville tyypillistä hämmennystä.

ENTER ry:n kolmikko peräänkuuluttaakin selkeyttä. Etenkin viranomaispalveluilta toivotaan vähemmän klikkauksia ja enemmän standardeja: esimerkiksi sitä, että sisään- ja uloskirjautuminen olisi palveluissa samassa paikassa ja lomakkeissa olisi selkeät ohjeet ja selitetekstit. Ikäihmisten verkonkäytön kynnystä madaltaisi se, että palveluiden sivut toimisivat samalla logiikalla, teksti olisi selkokielistä ja sitä olisi mahdollisimman vähän.

”Osallistakaa eri-ikäisiä ihmisiä suunnitteluvaiheessa! Kaksikymppisen ja kahdeksankymppisen kokemus palvelun toimivuudesta on ihan erilainen”, summaa Ilkka Veuro.

Senioriystävällisen verkkopalvelun suunnittelussa kannattaa huomioida nämä:

• Selkokielinen, ytimekäs sisältö
• Selkeä navigointi
• Yksinkertaiset lomakkeet selkeästi ohjeistettuna
• Värien käyttö ja kontrasti
• Fontin selkeys ja koko

Lue myös Tiina Etelämäen blogijuttu: Seniorin haasteet verkkopalvelun käytössä