Soveltamisala: kuulummeko lain piiriin?

Digipalvelulakiin on tehty muutoksia, jotka tuovat lain vaatimusten ja velvoitteiden piiriin uusia palveluja ja toimijoita. Lain soveltaminen uusiin palveluihin alkaa siirtymäajan jälkeen kesäkuussa 2025.

Viranomaiset

Lain saavutettavuusvaatimukset velvoittavat ensinnäkin viranomaisia.

Viranomaisen käsitteen alle kuuluvat nämä toimijat:

• ministeriöt
• valtion virastot, kuten aluehallintovirastot, liikenne- ja viestintävirasto, Väylä-virasto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto
• hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät
• ammattikorkeakoulut ja yliopistot
• kunnat, kuntien organisaatiot, kunnalliset liikelaitokset ja kuntayhtymät
• valtiolliset liikelaitokset, kuten Senaatti-kiinteistöt
• organisaatiot, jotka hoitavat julkista hallintotehtävää (lailla tai lain nojalla annettua tehtävää); esimerkiksi yksityiset hoitolaitokset, joille on annettu tehtäväksi hoitaa julkisia hallintotehtäviä
• itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, joita ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, Kuntien takauskeskus ja Suomen metsäkeskus
• julkisoikeudelliset yhdistykset, kun ne hoitavat julkista hallintotehtävää; esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto, ylioppilaskunnat, metsäkeskukset, Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat, kauppakamarit sekä kalastusalue.

Julkisoikeudelliset laitokset

Laki koskee myös julkisoikeudellisia laitoksia. Jos organisaatio ei ole viranomainen, selvitetään, onko se julkisoikeudellinen laitos. Tässä laissa julkisoikeudellisen laitoksen käsite vastaa hankintadirektiivin (Ulkoinen linkki) ja hankintalain (Ulkoinen linkki) määritelmää julkisoikeudellisesta laitoksesta. Käytännössä jos organisaatio on hankintalain mukainen hankintayksikkö, se kuuluu todennäköisesti myös saavutettavuusvaatimusten piiriin.

Ei ole aina täysin selvää, onko jokin organisaatio julkisoikeudellinen laitos vai ei. Arvio siitä tehdään näiden kriteerien pohjalta:

1. Ensin arvioidaan, onko organisaatio itsenäinen oikeushenkilö (ei siis luonnollinen henkilö eli ihminen). Oikeushenkilöt ovat organisaatioita, joille voidaan asettaa etuja ja velvoitteita.
2. Jos kyseessä on oikeushenkilö (joka ei siis ole ihminen vaan organisaatio), arvioidaan sen toiminnan luonnetta. Jos organisaatio on perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita eikä sillä ole teollista tai kaupallista luonnetta, se voi olla julkisoikeudellinen laitos.
3. Lisäksi vähintään yhden seuraavista kriteereistä täytyy toteutua: a) toimintaa rahoittaa pääosin viranomainen (tai toinen julkisoikeudellinen laitos); tai b) johto on näiden viranomaisten valvonnan alainen; tai c) viranomaiset nimittävät yli puolet niiden hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Esimerkkejä julkisoikeudellisista laitoksista, joita lain saavutettavuusvaatimukset koskevat:

• Keva
• Kunnan omistama vuokrataloyhtiö
• Kuntien elinkeinoyhtiöt
• Yliopistollisen sairaalan koulutussäätiön omistama kiinteistöosakeyhtiö
• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
• Maatalousyrittäjien eläkelaitos
• Suomen Erillisverkot Oy
• Helsingin Musiikkitalo Oy
• Kansallisgalleria
• Kehitysvammaliitto

Se, milloin jokin organisaatio on julkisoikeudellinen laitos, ei ole aina itsestään selvää. Sekä kansallisissa että Euroopan Unionin tuomioistuimissa on käsitelty tätä asiaa useasti. Yleensä pohdittavaksi näissä tapauksissa tulee, onko organisaatio perustettu yleistä etua varten ja etenkin se, onko sillä teollista ja kaupallista luonnetta vai ei.

Järjestöt ja saavutettavuusvaatimukset

Osa järjestöistä kuuluu saavutettavuusvaatimusten piiriin. Moni esimerkiksi STEAn avustusta saava järjestö nimittäin katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi edellä mainittujen kriteerien perusteella.

Järjestöt ovat lain määritelmän mukaisia oikeushenkilöitä, ne on yleensä perustettu yleisen edun tyydyttämiseksi eikä niillä ole kaupallista luonnetta. Jos järjestö saa viranomaiselta, kuten STEAlta tai ministeriöltä, avustusta toimintansa rahoittamiseksi vähintään puolet koko rahoituksesta, se katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Siten saavutettavuusvaatimukset koskevat tällaista järjestöä.

Palvelut, joita kehitetään tai käytetään viranomaisten tuella

Myös muun organisaation kuin viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen tuottama verkkosivusto tai mobiilisovellus voi kuulua saavutettavuusvaatimusten piiriin, jos sitä kehitetään tai ylläpidetään viranomaisten rahoituksella.

Jos organisaatio saa yhdeltä tai useammalta viranomaiselta jonkin tietyn verkkopalvelun kehittämiseen,  käyttöön tai ylläpitämiseen kohdennettua rahoitusta, jonka yhteenlaskettu osuus kattaa vähintään puolet kehitystyön tai ylläpidon kustannuksista, kuuluu palvelu digipalvelulain soveltamisalan piiriin. Tällöin kyseisen digipalvelun tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset sekä sisältää saavutettavuusseloste ja sähköinen palautekanava.

Saadessaan julkista rahoitusta vähintään puolet kehitysprojektin tai vuotuisen ylläpidon kustannuksista, itse palvelun sekä rahoitetun kehitystyön lopputuloksen tulee olla saavutettavia. Tämä velvoite ei kuitenkaan säily enää sellaisille vuosille, jolloin palvelun ylläpidon tai kehitysprojektien saamien julkisten rahoitusten yhteenlaskettu osuus jää alle 50 %. Jos palvelussa tällaisina vuosina julkaistaan ei-saavutettavaa sisältöä, kannattaa asiasta kuitenkin mainita saavutettavuusselosteessa, jotta tieto välittyy myös käyttäjille.

Saavutettavuusvaatimusten täyttäminen kannattaa sisällyttää kiinteäksi osaksi projektia ja huomioida, että julkisesti rahoitetussa kehitysprojektissa myös myöhemmin havaitut saavutettavuuspuutteet tulee korjata.

Organisaation tai sen digipalvelun rahoituksen vaihtuvuus voi johtaa tilanteisiin, joissa digipalvelu on joinain vuosina lain velvoitteiden piirissä ja joinain ei. Tällaisissakaan tilanteissa saavutettavuuspuutteiden ”korjausvelan” ei kuitenkaan kannata antaa välivuosina kasvaa liian suureksi, jotta saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei muodostu liian työlääksi, kun palvelu palaa digipalvelulain velvoitteiden piiriin.

Kannattaa myös huomioida, että monet yleisavustusta saavat järjestöt katsotaan julkisoikeudellisiksi laitoksiksi ja siten ne kuuluvat jo sen vuoksi saavutettavuusvaatimusten piiriin.

Tunnistus- ja maksamispalvelut

Jos organisaatio on merkitty tunnistuspalvelurekisteriin tai se on Suomi.fi-maksamispalveluja tuottava organisaatio, tulee sen noudattaa digipalvelulain mukaisia saavutettavuusvaatimuksia näiden digitaalisten palvelujen osalta.

Pankki- ja vakuutuspalvelut

Kuluttaja- ja yrityspankkipalvelut kuuluvat lain piiriin, samoin muutkin kuin lakisääteiset vakuutuspalvelut. Jos organisaatio on Suomessa palvelua tarjoava pankki tai vakuutusyhtiö, pitää sen huomioida saavutettavuusvaatimukset yleisölle tarjolla olevien digitaalisten palvelujen osalta.

• pankit, luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset eli finanssialan toimijat
• vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen palvelut

Lisäksi sovelyamisalaan kuuluvat alla olevat toimijat oikeudellisesta muodosta riippumatta, kun taustalla vaikuttaa merkittävästi viranomainen:

• vesi- ja energia-alan palveluntarjoajat
• liikennepalvelujen tarjoajat
• postipalvelujen tarjoajat

Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset koskevat näiden alojen digitaalisia palveluja siltä osin kuin niiden tarkoituksena on tarjota vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alan palvelua yleisölle viranomaisen myöntämien erityis- tai yksinoikeuksien nojalla.

Eräät kuluttajille suunnatut palvelut

Digipalvelulakia sovelletaan 28.6.2025 alkaen seuraaviin kuluttajille tarkoitettuihin palveluihin:  verkkokaupat, sähkökirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut. Huomioi, että näille palveluille on myös lisävaatimuksia ja -velvoitteita.

Kuluttajalla tarkoitetaan henkilöä, ei organisaatiota, joka hankkii palvelun tai tuotteen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaansa varten.

Laki ei velvoita mikroyrityksiä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä; 

• joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää 

ja 

• joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai joiden vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. 

Mikroyrityksiä kuitenkin kannustetaan tarjoamaan palvelunsa saavutettavuusvaatimusten mukaisesti, vaikka vaatimuksia ei sovelleta niihin.

Verkkokaupat

Verkkokaupalla tarkoitetaan verkkosivustolla tai mobiilisovelluksessa olevaa sähköistä kauppaa, jossa kuluttaja voi tehdä etänä sopimuksia palvelujen tai tuotteiden hankkimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi siis verkkokauppoja, joissa kuluttaja voi ostaa palveluja ja tuotteita verkon välityksellä.

Sähkökirjat

 Lakia sovelletaan sähkökirjoihin sekä niiden lukemiseen ja käyttämiseen tarkoitettuihin verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin.Sähkökirjalla tarkoitetaan kuluttajalle tarjottavia teksti- tai graafisessa muodossa olevia tiedostoja tai tiedostojen kokonaisuuksia. Sähkökirja voi sisältää myös kuvaa tai ääntä. Sähkökirjoihin kuuluvat kaikki kirjalliset teokset, kuten kauno-, tieto- ja oppikirjat, myös ammatilliset digikirjastot ja verkkokirjahyllyt.

Sähkökirjan määritelmään eivät sisälly muun muassa:

• äänikirjat,
• sanomalehdet, aikakauslehdet ja vastaavat
• tilapäiseen käyttöön tarkoitetut aineistot, kuten mainospainotuotteet, esitteet, hinnastot ja vuosikertomukset

Henkilöliikenteen palvelut

Henkilöliikenteellä tarkoitetaan muun muassa rautatieliikennettä, säännöllistä linja-autoliikennettä, lentoliikennettä ja aikataulun mukaista kaupallista vesiliikennettä. Kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen sekä alueelliseen liikenteen palvelujen osalta lakia sovelletaan raide-, linja-auto-, metro-, ja raitiovaunuliikenteeseen.. Lakia ei sovelleta taksiliikenteeseen. Jos taksialan toimijalla on verkkokauppa, josta voi tilata taksipalvelun, sovelletaan vaatimuksia verkkokauppaan.

Saavutettavuusvaatimukset koskevat henkilöliikennepalvelujen osana kuluttajille tarjottavia digitaalisia palveluja. Näitä palveluja ovat esimerkiksi verkkosivustot, mobiilisovellukset, henkilöliikenteen digitaaliset matkaliput, digitaaliset matkalippupalvelut sekä digitaalisessa palvelussa olevat reittioppaat ja liikenne- ja häiriötiedotteet.

Kuluttajien pankkipalvelut

Yleisölle tarjotut pankki- ja muut rahoitusalan palvelut kuuluvat laajasti digipalvelulain piiriin. Tiettyjen kuluttajille suunnattujen palvelujen tulee täyttää tietyt palvelukohtaiset lisävaatimukset. Voit tarkastaa, mitkä kuluttajien pankkipalvelut kuuluvat lain soveltamisalaan digipalvelulain kohdasta 10 a § (Ulkoinen linkki).

Audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsyn tarjoavat palvelut

Audiovisuaalisella sisältöpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jonka pääasiallinen tarkoitus on tarjota yleisölle televisiolähetyksiä tai tilausohjelmapalveluja. Digipalvelulakia sovelletaan palveluihin, joilla näitä sisältöjä valitaan ja katsellaan. Niitä ovat muun muassa Yle Areena, MTV Katsomo ja Netflix.

Digipalvelulaki ei sääntele itse audiovisuaalista sisältöä.  Lisäksi, jos audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoava palvelu on jokin muu kuin digitaalinen palvelu, kuten esimerkiksi television sähköinen ohjelmaopas tai hybriditelevisiopalvelu, säädetään sen esteettömyysvaatimuksista laissa sähköisen viestinnän palveluista (194 b § ).

Viestintäpalvelut

Viestintäpalveluja ovat esimerkiksi kuluttajille tarjottavat pikaviestinpalvelut kuten Whatsapp, Signal ja Messenger.

Näiden palvelujen osalta digipalvelulain soveltamisalaan ei kuitenkaan sisälly viestien sisältö. Lisäksi, jos viestintäpalvelussa on kyse muusta kuin mobiilisovelluksella tai verkkosivustolla toimivasta viestintäpalvelusta, kuten  perinteisestä puhe-, tekstiviesti- tai  sähköpostipalvelusta, säädetään sen esteettömyysvaatimuksista laissa sähköisen viestinnän palveluista (194 b § ).

Lue muutoksista digipalvelulakiin