Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjesti lokakuussa vuoropuhelutilaisuuden, jossa keskusteltiin esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimuksista ja niiden valvonnasta. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta uusista vaatimuksista ja kuulla käyttäjäryhmien kokemuksia. Tilaisuuteen osallistui erityisesti järjestöjä, jotka edustavat vammaisia tai ikääntyneitä henkilöitä.
Esteettömyysvaatimukset tervetulleita - tietoisuutta vielä lisättävä
Tilaisuudessa Traficomin asiantuntijat kertoivat digitaalisia palveluja ja tuotteita koskevista uusista esteettömyysvaatimuksista. Lisäksi käsiteltiin palvelujen ja tuotteiden käyttäjien oikeuksia sekä esteettömyys- ja saavutettavuusvalvonnan keinovalikoimaa.
Järjestöt arvioivat, että esteettömyyssääntely on järjestökentällä otettu vastaan myönteisesti, mutta tieto uusista vaatimuksista ei vielä ole tavoittanut laajasti tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä. Osa järjestöistä toikin esiin, että järjestöjen ja niiden jäsenistön huomiota ovat esteettömyysvaatimusten ohella vaatineet muut jäsenistön osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta ajankohtaiset teemat, kuten Kelan tulkkauspalvelu ja uusi vammaispalvelulaki.
Osallistujia puhuttivat tuotteiden esteettömyysvaatimusten osittain pitkät siirtymäajat. Erityisesti odotetaan kauppojen kosketusnäytöllisten maksupäätteiden vaihtumista esteettömiksi. Sääntelyn ulkopuolelle jääneiden tuotteiden rajaus on aiheuttanut järjestöjen jäsenistössä jonkin verran hämmennystä, kun esimerkiksi kodinkoneiden on virheellisesti luultu kuuluvan sääntelyn piiriin. Viittomakielisessä yhteisössä puolestaan on aiheuttanut pettymystä se, että reaaliaikaisten tekstipuhelujen (RTT) käyttöönotto hätäpuheluissa on siirtynyt vuoteen 2027.
Valvonta vaikuttaa
Traficomin asiantuntijat kertoivat saavutettavuusvalvonnan toteutuksesta vuosina 2022-2024 sekä valvonnassa tehdyistä havainnoista. Traficom käyttää valvonnassa monipuolisia menetelmiä, joiden avulla saavutettavuuspuutteisiin voidaan puuttua tehokkaasti. Palveluntarjoajat vaikuttavat usein suhtautuvan valvontaan myönteisesti.
Järjestöt toivoivat selkeitä ohjeita verkkosivujen saavutettavuuden arviointiin ja saavutettavuusselosteiden päivitystiheyteen. Saavutettavuuden arvioinnista ja saavutettavuusselosteiden päivitystiheydestä ei ole kansallista lainsäädäntöä, jonka nojalla Traficom voisi toimijoita ohjeistaa. Euroopan komissio kuitenkin suosittelee selosteen ajantasaisuuden tarkistamista ja päivittämistä kerran vuodessa sekä tehtäessä palveluun muutoksia.
Keskeiset asiointipalvelut järjestöjen valvontatoiveissa
Järjestöillä oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään siitä, mihin palveluihin saavutettavuusvalvontaa tulisi kohdentaa. Tärkeinä valvontakohteina nostettiin esiin tunnistautumispalvelut ja pankkien palvelut sekä digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa ei aina ole vaihtoehtoisia asiointitapoja. Myös takaisinsoittopalvelujen rinnakkaisia, saavutettavia ratkaisuja ehdotettiin valvottaviksi. Valvontaa toivottiin kohdennettavan myös isoimpiin verkkokauppoihin.
Järjestöiltä etukäteen saaduissa kirjallisissa lausunnoissa tuotiin esiin ruotsin- ja selkokielisen sisällön merkitys kielellisen tasa-arvon ja kognitiivisen saavutettavuuden toteutumiseksi. Lisäksi lausunnoissa korostettiin, että tärkeiden tietojen ja sisältöjen tulee löytyä palveluista helposti ja että digitaaliset ratkaisut eivät voi kokonaan korvata kasvokkaista asiakaspalvelua.
Kognitiivinen saavutettavuus, kielellisten oikeuksien toteutuminen ja palvelujen helppokäyttöisyys sekä monikanavaisuus ovat tärkeä osa saavutettavuutta sanan laajemmassa merkityksessä. Digipalvelulaki ei kuitenkaan sisällä näitä näkökulmia koskevaa sääntelyä, ja siksi Traficom ei voi digipalvelulain nojalla valvoa niiden toteutumista.
Järjestöjen palaute tukee Traficomin tulevaa valvontaa
Järjestöjen näkemykset ovat Traficomille arvokkaita valvonnan kohdentamista suunniteltaessa. Järjestöjen esittämiä toiveita valvottavista palveluista onkin hyödynnetty jokaisella valvontajaksolla esimerkiksi valvonnan toimialoja ja yksittäisiä palveluita määriteltäessä.
Esteettömyysdirektiivi ei sisällä vastaavaa EU-komission asettamaa viranomaislähtöistä valvontaohjelmaa kuin saavutettavuusdirektiivi. Traficomilla on kuitenkin mahdollisuus tarkastaa myös esteettömyysdirektiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja antaa tarvittaessa niihin liittyvää ohjausta palveluntarjoajille ja talouden toimijoille.